Käännöksiä ja muita kieliratkaisuja venäjäksi

Venäjä on slaavilainen kieli, joka kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Venäjän kieli on alkujaan peräisin 7. vuosisadalta, jolloin siihen asti kantaslaavia puhuneet heimot alkoivat käyttää kielen kolmea alueellista alaryhmää: itäslaavia, länsislaavia ja eteläslaavila. Itäslaavi, eli vanha venäjä, oli Kiovan Venäjän virallinen kieli. Kielen aseman heikkeneminen johtui hallinnon hajoamisesta 1300-luvulla.

Merkittävä tekijä venäjän kielen kehityksessä olivat pyhät Kyrillos ja Methodius, kristinuskon lähetyssaarnaajat, jotka saapuivat Bysantin valtakunnasta Kiovan Venäjälle vuonna 988. Heidän vaivannäkönsä ansiosta ‘kyrillinen kirjaimisto’ luotiin pyhimysten kehittämän glagoliittisen aakkoston pohjalta. Se on käytössä yhä nykyään venäjän kansallisen kielen ja useiden muiden slaavilaisten kansojen virallisena aakkostona.

Kiovan Venäjän kaatumisen ja Kultaisen ordan invaasion jälkeen 1300-luvulla, itäslaavilaiset kielet kehittyivät useiksi kieliksi, mukaan lukien venäjäksi.

Venäjä muodostuu Pohjois-Venäjän murteista, joissa painoton “o” äännetään selkeästi, ja Etelä-Venäjän murteista, joissa painoton “o” useimmiten pelkistyy muotoon “a” sekä Keski-Venäjän murteista, joita puhutaan Moskovasta Pietariin. Venäjän yleiskieli perustuu jälkimmäiseen.

Vuodesta 1942 lähtien venäläinen aakkosto on koostunut 33 kirjaimesta ja perustuu kyrilliseen kirjaimistoon. Venäjän kielessä on yhteensä noin 160 000 sanaa.

Painolliset vokaalit ovat merkittäviä venäjässä, mutta ei ole yhtenäisiä kieliopillisia sääntöjä siitä, mitä vokaaleja tulisi painottaa. Joskus eri vokaalien taivutus homonyymeissä sanoissa voi muuttaa niiden merkitystä.

Ivan Fyodorov (Иван Фёдоров) (1520–1583)  oli ensimmäinen venäläinen painaja ja kustantaja. Hän julkaisi ensimmäisen kirjan venäjäksi, “Апостол” (Apostolos) vuonna 1564.

Ensimmäinen Venäjällä venäjäksi painettu sanomalehti oli “Ведомости” (Vedomosti) Pietari Suuren kaudella 16. joulukuuta 1703.

Ensimmäinen venäjänkielinen sanomalehti Latvian alueella oli “Российское еженедельное издание в Риге” (Venäjän viikkojulkaisu Riiassa), painettu vuonna 1816 Riiassa.

Yksi kuuluisimmista venäläisistä runoilijoista ja kirjailijoista on Alexander Pushkin, jota pidetään modernin venäläisen kirjallisuuden perustajana.

Venäjä on noin 145 miljoonan ihmisen äidinkieli, se on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli ja neljännellä sijalla kaikkien puhujien kokonaismäärästä (255 – 280 miljoonaa).

Venäjä on Venäjän lisäksi virallinen kieli useissa maissa, kuten Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Venäjän puhujien määrä on suuri myös Israelissa, Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Ukrainassa ja muissa maissa.

Latviassa venäjä on toiseksi puhutuin kieli latvian jälkeen.