Käännöksiä ja muita kieliratkaisuja kreikaksi

Kreikka kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja sitä kutsutaan usein eurooppalaisen kulttuurin ensimmäiseksi kieleksi. Nykyään maailmassa on noin 15 miljoonaa tämän kielen puhujaa. Se on Kreikan ja Kyproksen virallinen kieli, mutta sitä käytetään myös Albaniassa, Iso-Britanniassa, Armeniassa, Yhdysvalloissa, Bulgariassa, Etelä-Afrikassa, Egyptissä, Ranskassa, Georgiassa, Italiassa, Jordaniassa, Kazakstanissa, Venäjällä, Makedoniassa, Romaniassa, Espanjassa ja Ukrainassa.

Historiallisesti kreikalla oli useita kehitysvaiheita: Alkukreikka, mykeneläinen kreikka, muinaiskreikka, Koinee-kreikka, keskiajan kreikka ja nykykreikka.

Varhaisimmat kirjalliset todisteet savitaulujen muodossa ovat säilyneet alkukreikan ajoilta ja niiden sisältöä ei ole täysin kyetty selvittämään. Merkittävimpiä kirjallisia lähteitä tältä kaudelta ovat Homeroksen eepokset, kuten Ilias ja Odysseia, jotka on kirjoitettu 800-700-luvulla eaa.

Mykeneläisen kreikan vaihe ajoittuu samaan aikaan mykeneläisen kulttuurin kanssa. Jotkut kirjalliset todisteet ovat peräisin 1400–1300-luvuilta eaa.

Muinaiskreikka oli antiikin Kreikan kieli.

Muinaiskreikan murteet yhdistyivät muodostaen niin sanotun Koinen (‘yhteinen’) kreikan, josta tuli ensimmäinen lingua franca Välimeren itärannikolta aina Kaukoidän alueille yhdistäen antiikin maailman. Se kehittyi ensin Aleksanteri Suuren valloittamilla alueilla, mutta helleenisen invaasion jälkeen sitä puhuttiin Egyptistä Intiaan.

Antiikin Kreikan hajoamisen jälkeen Koinen-kreikkaa käytettiin laajalti Rooman ja Bysantin valtakunnissa.

Foinikialaisesta kirjoituksesta muotoutui noin 600-luvulla kreikkalainen aakkosto, jossa jokainen kirjain vastaa äännettä. Alun perin Kreikan aakkoston kirjaimia käytettiin myös numeroihin.

Puhekieli kehittyi paljon nopeammin kuin kirjakieli – kun puhuttiin muinaiskreikkaa, kirjalliset tekstit olivat edelleen alkukreikkaa.

Nykykreikka tuli käyttöön 1300-luvulla ja on käytössä yhä edelleen. Tässä kielessä on kaksi muunnosta: arkikieli, eli Demotic ja konservatiivinen, eli Katharevousa. Katharevousaa käytetään virallisissa laitoksissa ja se muistuttaa hieman Koinea.

Nykykreikka on huomattavasti erilainen kuin alkukreikka. Nykykielen puhujat eivät välttämättä ymmärrä alkukreikkalaista kirjoitusta.

Alkukreikka on suurelta osin nykyisen kansainvälisyyden taustalla.

Pääsääntöisesti käännettäessä kreikan pronomineja latviaan, ne säilyttävät päätteensä, edellyttäen että ne löytyvät myös latviasta. Esimerkiksi kreikan pronomini ‘Mikis’ pysyy samana latviaksi.