Käännöksiä ja muita kieliratkaisuja englanniksi

Nykyenglanti syntyi 600-luvulla, jolloin nykyisen Ison-Britannian saarille saapui kolme germaanista heimoa, englantilaiset, saksilaiset ja juutit, jotka 600- ja 700-luvulla sekoittuivat paikallisten Brittein saarten kansojen, kelttiläisten, piktien ja skottien yhteisöjen kanssa muodostaen anglosaksien heimot.

Englannin kielen historia voidaan jakaa kolmeen jaksoon:

1. muinaisenglanti tai anglosaksien kieli (700–1000-luvulla);
2. keskienglanti (1100–1500-luvulla);
3. nykyenglanti (1500-luvun puolivälistä nykypäivään).

Englannin kieli on indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluva länsigermaaninen kieli.

Noin 400 miljoonaa ihmistä puhuu englantia äidinkielenään. Näin ollen se on maailman kolmanneksi eniten äidinkielenä puhuttu kieli, heti kiinan ja hindin jälkeen. Jos mukaan lasketaan kaikki englantia osaavat ihmiset, englanti on maailmassa toiseksi eniten puhuttu kieli.

800-luvulta lähtien englannin kieltä on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla, joissa on 26 kirjainta.

Englannin kielessä on aktiivisessa käytössä noin 171 476 sanaa, minkä lisäksi se sisältää noin 47 156 vanhentunutta sanaa. Niihin voi lisätä noin 9500 johdannaista. Noin puolet kielen sanoista on nomineja, neljäsosa adjektiiveja ja noin seitsemäsosa verbejä. Muut sanat ovat interjektioita, konjunktioita, prepositioita ym.

Ensimmäinen englantilainen kirjanpainaja ja latoja oli William Caxton (1422–1491), joka noin vuonna 1471 painoi ensimmäisen englanninkielisen kirjan. Hän perusti oman kirjapainon Englannin Westminsteriin vuonna 1476.

Englannin kieli on virallinen valtiollinen kieli useissa valtioissa, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Uudessa Seelannissa, Kanadassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä useissa Karibianmeren ja Tyynenmeren saarivaltioissa. Se on yksi virallisista kielistä useissa Afrikan maissa, Filippiineillä, Intiassa ja Singaporessa.

Maailmassa on useita englannin kielen muotoja, jotka kaikki eroavat toisistaan ääntämiseltään, sanastoltaan ja kieliopiltaan: amerikanenglanti, australianenglanti, brittienglanti, kanadanenglanti ym.

Jokaisella englannin kielen muodolla on useita murteita. Esimerkiksi tärkeimmät brittienglannin murteet ovat Etelä-Englannin murre, Keski-Englannin murre, Pohjois-Englannin murre sekä Irlannin murre, Skotlannin murre, Walesin murre ym.